Aivotuonti-apuraha professori Olli Kallioniemelle
Professori Olli Kallioniemelle on myönnetty 2 500 000 euron Aivotuonti-apuraha tekoälyn tutkimukseen lääketieteessä. Viisivuotisen apurahan avulla Kallioniemi perustaa tutkimusryhmän Helsingin yliopistossa toimivaan Suomen molekyylilääketieteen instituuttiin FIMMiin vaiheittain vuosien 2024–2025 aikana.
Aivotuonti-apuraha on Suomen Lääketieteen Säätiön, Sigrid Juseliuksen Säätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on tuoda kansainvälisesti korkeatasoisia, kokeneita lääketieteen tutkijoita maailmalta Suomeen. Ohjelman ensimmäinen apuraha on myönnetty professori Olli Kallioniemelle, joka on kansainvälisesti arvostettu lääketieteen tutkija. Hän on toiminut viimeiset yhdeksän vuotta Ruotsin Science for Life -laboratorion johtajana.
”Tekoäly muuttaa kaiken myös lääketieteessä”
Aivotuonti-ohjelman apurahan avulla Olli Kallioniemi pääsee tutkimaan tekoälyn mahdollisuuksia maailman parhaiden rekisterien maahan – eli Suomeen.
”Tekoäly tulee mullistamaan koko lääketieteen kansanterveydestä diagnostiikkaan ja hoitopäätöksiin asti ”, professori Olli Kallioniemi sanoo.
”Tämä on se iso kuva, jota haluan tutkijana tuoda esiin. Kukaan meistä ei vielä tiedä, mikä kaikki muuttuu ja millä tavoin, mutta on jo varmaa, että moni asia muuttuu. Nyt on siis tärkeä hetki katsoa eteenpäin.”
Kallioniemi kiittää Aivotuonti-apurahaa paluun mahdollistamisesta.
”Tekoälyn hyödyntäminen lääketieteellisessä tutkimuksessa on myös laaja ja moninainen ala, eikä perinteinen lääketieteen professuuri yliopistossa kata sellaista työkuvaa. Apuraha mahdollistaa siirtymisen ja aikanaan uuden roolin luomisen.”
Suomesta lääketieteen tekoälytutkimuksen edelläkävijä
Kallioniemi uskoo, että Suomella on paljon opittavaa länsinaapurista, jossa tekoälytutkimus on pitkällä.
”Suomessa tutkimusta ei rahoiteta niin paljon kuin Ruotsissa, mutta etuina ovat esimerkiksi paljon paremmin saatavilla olevat tutkimusaineistot ja rekisterit.”
Helsingin yliopistossa on hyvät edellytykset tehdä kansainvälisesti uraauurtavaa tutkimusta tekoälyn hyödyntämisessä lääketieteessä. Näin uskoo Kallioniemen lisäksi hänen tuleva esimiehensä, Helsinki Institute of Life Sciencen johtaja, professori Jari Koistinaho.
”Meillä on sekä rekisteri- että tekoälyosaamista”, Koistinaho sanoo, ja iloitsee kokeneen tutkijan paluumuutosta takaisin Suomeen.
”Olli on ollut aiemminkin pitkään FIMM-yksikössämme. Tunnemme hänet luovana ja laaja-alaisena tutkijana. Minusta on hienoa, että hän pääsee taas hallintohommista enemmän tutkimuksen pariin.”
Aivotuonti-ohjelma paikkaa aukkoa tutkimusrahoituksen kentässä
Aivotuonti-ohjelma täyttää tärkeän aukon tutkimusrahoituksen kentässä tarjoten mahdollisuuden ulkomailta palaaville huippututkijoille. Tällä hetkellä Suomessa ei muutoin ole tarjolla kansainvälisesti kilpailukykyistä rahoitusta kokeneiden tutkijoiden houkuttelemiseksi palaamaan Suomeen ja siirtämään tutkimustyötään ja ryhmäänsä tänne.
“Tutkimus on pitkäjänteistä työtä, ja pitkäaikainen rahoitus, esimerkiksi viideksi vuodeksi, on välttämätöntä, jotta voimme kilpailla kansainvälisesti arvostetuista tutkijoista”, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Katriina Aalto-Setälä.
”Kallioniemi on erinomainen esimerkki maailmalla meritoituneesta huippututkijasta, jonka saaminen takaisin Suomeen rikastuttaa suomalaista lääketieteen tutkimuskenttää ja vie siten kotimaista tutkimusta eteenpäin.”